Aamuauringon loisteessa katson,
miten tanssit,
niin kauniina että se saa,
minut hetkeksi hymyilemään.
Katselen miten hahmosi,
piirtyy sumuun,
miten liikeesi kieli,
kertoo tarinaasi minulle.
Katson sinisten silmiesi läpi,
sinne missä kehosi nousee tuhkasta,
ja jollain selittämättömällä tavalla,
meidän sielumme kietoutuvat toisiinsa.
Uskoisitko jos sanoisin sinulle,
että olemme eläneet ennenkin?
Uskoisitko jos puhuisin sinulle,
rakkaudesta mitä ei voi käsittää?
omistettu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti