istun täällä,
ja keskustelen,
odotan syksyä,
punalehtiä.
kanssa eläimen,
kuuntelen tarinoita minusta,
tosimuistoja ja valheita,
teen päätökseni.
odotan sinua syksy,
kanssa eläimen,
ja korjaamme rikottuja,
pyydämme sovitusta.
kanssa eläimen,
täytyy kohdata,
nyt kun vielä on aikaa,
lunastaa itsensä ja ystävät.
eläin ja minä tiedetään,
että elämä on meidän,
ainut todellinen omaisuus,
ja rakkaus sen mitta.
täytyy uskaltaa rakastaa,
ellei uskalla niin odotan sinua syksy,
punalehtiesi kanssa tipun maahan,
tämä on minun pimeyteni.
eläin ja minä,
me muutuimme,
ja rakkaus muuttui,
nyt se on aisti.
odotan sinua syksy,
punaiset lehtesi mittaavat aikaa,
niiden sataessa maahan,
teen päätökseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti