Hiljaisuudessa aisti löytää sävelen,
kauan sitten sammuneen,
osan suurta teosta.
Pimeässä valaiseva liekki,
kalpealuinen kaukana,
vielä odottaa kätketty.
Kuolleiden tähtien valo,
tavoittaa olentojen ihoja,
kaukaa taivasten takaa.
Kalpeina hahmoina matkaavat,
halki tyhjien ikuisuuksien,
muinaiset spektrit hapuillen toisiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti